Siirry suoraan sisältöön.

Tervetuloa kokeilemaan uutta sähköistä palvelua. Palvelua kehitetään jatkuvasti. Voit osallistua palvelun kehittämiseen antamalla palautetta.

Käytössäsi on vanhentunut selain. Parhaan mahdollisen käyttökokemuksen varmistamiseksi voit päivittää selaimesi uuteen

Lisätietoja

Kenelle palvelu on tarkoitettu?

Holhoustoimen lupapalvelun avulla edunvalvoja, edunvalvojan sijainen tai edunvalvontavaltuutettu voi tehdä hakemuksen päämiehensä puolesta tehtävään toimenpiteeseen. Tällä hetkellä sähköinen hakemus on mahdollista tehdä tässä palvelussa vain, jos osallisena on yksi päämies, jolla on yksi edunvalvoja.

Yleistä luvan tarpeesta

Edunvalvoja tarvitsee Digi- ja väestötietoviraston luvan eräisiin päämiehen kannalta merkittäviin toimenpiteisiin (laki holhoustoimesta 34 §(Avautuu uuteen ikkunaan)).

Luvan tarkoituksena on varmistaa, että päämiehen omaisuutta käytetään tai sijoitetaan päämiehen edun mukaisesti. Muut toimenpiteet eivät vaadi lupaa.

Jos toimit edunvalvontavaltuutettuna etkä edunvalvojana, tarvitset luvan vain, jos edunvalvontavaltakirjassa on niin määrätty. Valtuutustapauksissa tässä lupapalvelussa päämies tarkoittaa valtuuttajaa ja edunvalvoja edunvalvontavaltuutettua.

Milloin lupaa pitää hakea?

Digi- ja väestötietovirasto suosittelee luvan hakemista ennen sopimuksen solmimista. Luvan voi hakea myös jälkikäteen, mutta sopimus ei sido päämiestäsi ennen kuin lupa on myönnetty ja lupapäätös on lainvoimainen.

Lupa myönnetään tietyn yksilöidyn oikeustoimen tekemistä varten. Oikeustoimen yksityiskohtien tulee olla selvillä lupaa haettaessa.

Lupa-asian käsittelyyn tulee varata riittävästi aikaa. Suurimmassa osassa jakoluvista käsittely kestää 1–3 kuukautta, mutta käsittelyaika vaihtelee tapauskohtaisesti. Käsittelyaika voi pidentyä esimerkiksi, jos hakemuksessa ja sen liitteissä ei ole kaikkia tarvittavia tietoja.

Mitä tarvitsen lupahakemuksen tekemistä varten?

Lupahakemuksiin tarvitaan:
  • - Selvitys siitä, mihin toimenpiteeseen lupaa haetaan ja millä perusteilla.
  • - Lisäksi kutakin tapausta varten tarvitaan tietyt liitteet, jotka antavat Digi- ja väestötietovirastolle tarkemmat tiedot siitä, mihin lupaa haetaan ja taustatietoja luvan myöntämisen perusteista.
  • - Hakemuksessa on yksilöitävä hakija ja päämies, jonka puolesta lupaa haetaan.
  • - Oikeustoimen kohde on yksilöitävä tarkasti.
  • - Hakemus on myös perusteltava. Perusteluissa on erityisesti selvitettävä, millä tavoin aiottu oikeustoimi on päämiehen edun mukainen.
  • - Edunvalvojan on myös selvitettävä ja dokumentoitava päämiehensä mielipide asiassa ennen lupahakemuksen tekemistä. Kuuleminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos päämies ei kykene ymmärtämään asian merkitystä tai jos hän on alle 15-vuotias. Voit käyttää kuulemisessa Digi- ja väestötietoviraston tarjoamaa lomaketta(Avautuu uuteen ikkunaan).

Jos teet lupahakemuksen tässä asiointipalvelussa, saat hakemusta täyttäessäsi ohjeita tarvittavista tiedoista ja liitteistä. Jos hakemuksen käsittelyssä tarvitaan poikkeuksellisesti myös muita tietoja, Digi- ja väestötietovirasto pyytää ne erikseen.

Ositus-, omaisuuden erottelu- ja/tai perinnönjakosopimus tai sen luonnos

Ositus-, omaisuuden erottelu- ja/tai perinnönjakosopimus tai sen luonnos

Henkilön kuoltua voidaan toimittaa joko perinnönjako, ositus, omaisuuden erottelu tai jokin yhdistelmä näistä kolmesta.

Perinnönjako tarkoittaa vainajalle kuuluvan omaisuuden jakamista perillisille. Perinnönjakosopimus eli perinnönjakokirja tai jakokirja on asiakirja, josta selviää, miten perintö jaetaan perillisten kesken. Siitä myös ilmenee, jos jotakin omaisuutta jätetään jakamatta.

Osituksessa selvitetään, mikä varallisuus kuuluu leskelle ja mikä vainajan perillisille.

Omaisuuden erottelussa puolisoiden varallisuus erotetaan toisistaan niissä tapauksissa, joissa leskellä ja kuolleella puolisolla on ollut avioehto.

Ositus tai omaisuuden erottelu toimitetaan myös, jos päämiehen avioliitto on päättynyt avioeroon.

Tilanteesta riippuen tämän lupahakemuksen liitteenä tulee toimittaa joko ositus-, omaisuuden erottelu- ja/tai perinnönjakosopimus tai sen luonnos/luonnokset. Yleensä tällaisen sopimuksen laatimisessa on tarpeen käyttää asiantuntijaa.

Digi- ja väestötietovirasto suosittelee, että lupaa haettaisiin etukäteen jo luonnosvaiheessa. Luvan voi hakea myös jälkikäteen, mutta sopimus ei ole sido päämiestäsi ennen kuin lupa on myönnetty ja lupapäätös on lainvoimainen.

Luonnoksen tulee sisältää kaikki ne tiedot, jotka sisältyvät varsinaiseen sopimukseen. Sopimuksesta tai sopimusluonnoksesta tulisi käydä ilmi, että sopimus on päämiehen etujen mukainen. Olisi myös hyvä, että kaikki jaon osapuolet ovat alustavasti hyväksyneet luonnoksen. Mikäli sopimukseen tehdään luvan myöntämisen jälkeen muutoksia, sille tulee hakea uusi lupa.

Kuka voi hakea lupaa?

Lupaa voi hakea vain päämiehen edunvalvoja, edunvalvontavaltuutettu tai näiden sijainen. Esimerkiksi sopimuksen muut osapuolet eivät voi hakea lupaa. Alaikäisen lapsen huoltaja on yleensä hänen edunvalvojansa. Lue lisää Edunvalvojan tehtävistä(Avautuu uuteen ikkunaan).

Jos päämiehellä on useampia edunvalvojia, kaikilta tulee saada hyväksyntä hakemukseen. Tällä hetkellä useamman edunvalvojan tunnistautuminen palveluun ei vielä ole mahdollista.

Jos asiaa varten on määrätty edunvalvojan sijainen, luvan on hakeminen hänen tehtävänsä.

Jos toimit edunvalvontavaltuutettuna etkä edunvalvojana, tarvitset luvan vain, jos edunvalvontavaltakirjassa on niin määrätty. Valtuutustapauksissa tässä lupapalvelussa päämies tarkoittaa valtuuttajaa ja edunvalvoja edunvalvontavaltuutettua.

Milloin olen esteellinen tekemään lupahakemuksen?

Et voi tehdä lupahakemusta, jos olet itse esteellinen.

Usein olet esteellinen tilanteissa, joissa olet itse osallisena. Et voi hoitaa asiaa etkä tehdä hakemusta itse esimerkiksi tilanteessa, jossa olet ostamassa päämieheltä omaisuutta. Et voi myöskään toimia perinnönjaossa edunvalvojana, jos olet itse osallisena perinnönjaossa. Lue tarkemmin milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen(Avautuu uuteen ikkunaan).

Esteellisyystapauksissa on ensin huolehdittava, että päämiehellä on esteetön edustaja. Tällöin Digi- ja väestötietovirasto määrää hakemuksesta edunvalvojalle sijaisen tai vahvistaa edunvalvontavaltuutuksen varavaltuutetun osalta.

Asiakastuki

Jos tarvitset neuvoja hakemuksen täyttämiseen liittyvissä asioissa, ota yhteyttä puhelimitse 029 553 6256 (kello 9–12 maanantaista perjantaihin). Palautetta sivuston teknisestä toimivuudesta voit antaa sivun alalaidassa olevalla palautelomakkeella.

Tuetut selaimet

Palvelun käyttöön suositellaan alla lueteltujen tuettujen selainohjelmistojen tuoreimpia versioita.

Pöytäkone tai kannettava tietokone: Google Chrome, Mozilla Firefox, Apple Safari, Microsoft Edge, Opera.

Mobiili: Chrome for Android, Mozilla Firefox for Android, Chrome for iOS, iOS Safari ja Samsung Internet.

Minkälaisia liitetiedostoja hakemukseen voi lisätä?

Voit lisätä seuraavissa muodoissa olevia tiedostoja: .pdf, .jpg, .jpeg, .png, .docx, .odt.

Yksittäinen liitetiedosto voi olla kooltaan maksimissaan 15 MB.

Kuhunkin kohtaan voit lisätä enintään 10 tiedostoa.

Mikäli asiakirja on paperimuodossa, suositeltavin tapa on skannata asiakirja ja liittää se hakemukseen pdf-muodossa.

Kauanko keskeneräinen hakemus säilyy luonnoksena lupapalvelussa?

Voit täyttää lomakkeen useamman istuntokerran aikana. Kun täytät tietoja lomakkeelle, hakemus välitallentuu automaattisesti luonnokseksi. Näet viimeisimmän välitallennusajan lomakkeen yläreunasta. Keskeneräistä/välitallennettua hakemusta säilytetään 3 kuukautta lupapalvelussa. Tämän jälkeen hakemuksen tiedot poistetaan, eivätkä ne ole enää käytettävissäsi. Lähettämisen jälkeen et voi enää muokata tai katsella hakemusta. Voit kuitenkin tulostaa hakemuksen tiedot yhteenveto-sivulla ennen lähetystä.

Paljonko lupapäätös maksaa?

Lupahakemukset käsitellään ja arvioidaan päämiehen edun kannalta yksilöllisesti. Tämän vuoksi lupapäätöksistä joudutaan perimään maksu päämieheltä. Perinnönjaon ja omaisuuden erottelun osalta hinta riippuu jaettavan omaisuuden arvosta. Muilla lupahakemuksilla on kiinteä hinta.

Jos luvanvarainen oikeustoimi koskee kuolinpesää, jossa päämies on osakkaana, lupamaksu on kuitenkin kuolinpesän kulu. Tällainen oikeustoimi voi koskea esimerkiksi perinnönjakoa tai kuolinpesän omistaman kiinteistön myyntiä.

Miten hakemuksen käsittely etenee?

Kun hakemuksen lähetys onnistuu, saat siitä ilmoituksen selaimeesi. Hakemuksesi kirjataan automaattisesti saapuneeksi. Sen jälkeen se siirtyy käsittelijöiden työjonoon, josta asian valmistelija käy noutamassa sen käsittelyyn. Valmistelija toimii asian vastuuhenkilönä. Valmistelijan nimi ei ole tiedossa niin kauan kuin hakemus on työjonossa. Hakemukset käsitellään pääsääntöisesti saapumisjärjestyksessä. Digi- ja väestötietovirastosta ollaan sinuun yhteydessä, jos hakemuksen käsittelemiseksi tarvitaan lisätietoja.

Mikä on lupahakemuksen käsittelyaika?

Hakemuksen voi tehdä sähköisesti tässä palvelussa tai kirjallisena. Asiointipalvelussa tehty hakemus ohjautuu hakemusten jonoon nopeammin. Hakemukset käsitellään pääsääntöisesti saapumisjärjestyksessä. Lupa-asioiden keskimääräinen tavoitekäsittelyaika on 1,2 kuukautta. Suurimmassa osassa jakoluvista käsittely kestää 1–3 kuukautta, mutta käsittelyaika vaihtelee tapauskohtaisesti.

Käsittelyaika voi pidentyä esimerkiksi silloin, kun Digi- ja väestötietovirasto joutuu pyytämään hakijalta lisätietoja.

Miten huolehdimme tietosuojastasi palvelussa?